Nuorisotiedotuksen parissa itsekin työskentelevän Mika Pietilän pro gradu Kokemuksia nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vaikutuksista ja toimintaperiaatteiden merkityksestä (2017) valottaa nuorten näkökulmaa tieto- ja neuvontapalveluihin. Pietilä haastatteli nuoria, jotka olivat käyttäneet tieto- ja neuvontapalveluita ja selvitti heidän asenteitaan palveluihin.
Mitä nuoret sitten sanoivat?
Verrattuna viranomaistahoihin tieto- ja neuvontapalvelut koettiin avoimempina, rennompina ja palveluiltaan kokonaisvaltaisimpina. Selkeästi ympäristöllä ja palvelukonseptilla on nuorille merkitystä. Nuoret arvostivat, että saman katon alta löytyy monia eri palveluita ja tarjolla oleva apu oli näin monipuolista. Kehuja sai myös tapaamisten kiireettömyys ja yksilöllisyys – palvelu tuntui henkilökohtaiselta.
Toisaalta myös fyysisillä ominaisuuksilla on merkitystä. Yksi tällaisista on sijainti. Keskeinen sijainti lähellä julkisia kulkuneuvoja ja helppo lähestyttävyys alensivat rimaa asioinnille. Tärkeäksi nuoret kokivat myös rauhallisen ja hiljaisen tilan henkilökohtaiselle asioinnille. Myös itsenäinen sijainti oppilaitosten ulkopuolella kiinnitti nuorten huomion: palvelu koettiin puolueettomammaksi, mitä se muutoin esimerkiksi koulualueella olisi. Eräänkin nuoren silmissä asioinnin sijoittuminen kouluympäristöön saattoi leimata asioivan nuoren ongelmatapaukseksi tai syrjäytyneeksi ja itse palvelun rangaistukseksi. (Pietilä, 71, 72, 81) On helppo uskoa, että tilanne olisi usealle nuorelle yhtä ongelmallinen silloinkin, jos tieto- ja neuvontapalvelut sijaitsisivat jonkin viranomaistahon "ytimessä".
Kolmas nuorten kommenteista erottunut kokonaisuus oli asiakaspalvelun luonne. Tieto- ja neuvontapalveluista nuoret kokivat saavansa luotettavan tiedon lisäksi tukea ja kannustusta omaan elämään laajemminkin. Moni Pietilän haastattelemista nuorista koki olonsa tieto- ja neuvontapalveluissa tervetulleeksi ja ilmapiirin kannustavaksi. Virainomaistahoihin verrattuna nuoret antoivat kehuja palveluiden monimuotoisuudelle: yhdestä paikkaa oli mahdollista saada apua moniin kysymyksiin. Nuoret eivät myöskään suinkaan aina saapuneet tieto- ja neuvontapalveluihin hakemaan vastausta tiettyyn kysymykseen, vaan osalle palvelusta oli muodostunut paikka, jossa oli helppo viettää aikaa ja rentoutua.(Pietilä, 64–65, 69–71)
Mielenkiintoisimpiin tuloksiin Pietilän gradussa lukeutui se, että monelle nuorelle tärkeää oli mahdollisuus löytää itse ratkaisu omaan ongelmaan asiantuntijan tuella. Palveluista haettiin enemmänkin oikeaa tietoa, suuntaa ja kannustusta, ei niinkään valmiita vastauksia. Nuoret kuvasivatkin asiakaspalvelijoita ystävien kaltaiseksi tueksi. Erona omiin ystäviin nähtiin, että tieto- ja neuvontapalveluiden ohjaajat olivat kykeneväisimpiä ohjaamaan asiassa ja elämässä eteenpäin.(Pietilä, 69, 76)
Toinen kiinnostava tulos oli, että nuoret kokivat tieto- ja neuvontapalveluiden ansiosta kehittyvänsä suvaitsevimmiksi ja ymmärtävänsä entistä paremmin erilaisuutta.
Nuoret myös tunsivat kehittäneensä palveluiden ansiosta tiedonhakutaitojaan, oman arjen hallintaa, työnhakutaitoja, taloudenhallintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta.Kehitettävää nuoret löysivät tieto- ja neuvontapalveluiden markkinoinnissa ja tiedottamisessa. Moni koki, että palvelut eivät näkyneet tarpeeksi paljon, vaan iso osa oli löytänyt paikalle muiden kannustamana tai ohjaamana. Hyvinä markkinointikanavina nuoret listasivat nuorille suunnatut tapahtumat, teemalliset infoillat ja digitaalisen median eri kanavat. Nuoret ehdottivat myös nuorten käyttämistä markkinoinnissa houkuttelevuuden lisäämiseksi. Lisäksi nuoret toivoivat pidempää aukioloaikaa, joskin vastaajat myönsivät myös ymmärtävänsä resurssien luomat rajoitteet. (Pietilä, 67, 72–73)
Moni Pietilän löytämistä tuloksista saa vastakaikua Turusta.
NuortenTurku kerää palautetta tieto- ja neuvontapalveluiden käyttäjiltä tasaisesti. Anonyymeissä palautteissa toistuvat Pietilän gradussa esille nousseet asiat: palvelun laatu, ilmapiiri, nuorten kannustaminen ja näkyvyys. Muutama esimerkki:
”Rento ilmapiiri auttaa mielestäni tänne tuloa ja täällä viihtymistä.”
”Ensimmäisellä kerralla paikka oli vaikea löytää, eli siihen voisi panostaa”
”Hyvää palvelua, auttamisen halukkuus, asioiden eteneminen (saa aikaan paljon tehtyä asiaa).”
”En itse tiennyt asiasta etukäteen paljon mitään. Tiesin vain, että se on paikka, joissa nuoret käyvät juttelemassa kesätyöpaikoista, mutta olen itse saanut täältä paljon muuta vinkkejä vain kuin kesätyöpaikoista.”
”Koska tämä paikka on yksinkertaisesti mahtava. Nuori tarvitsee tämän kaltaista räätälöityä työnhakua (hakulomakkeet erillisissä kansioissa). Ihmiset ovat mukavia ja heihin on helppo ottaa kontaktia.”
”Rento meininki johon on sosiaalikammoisenkin ihmisen helppo tulla ja kysellä. Mukava henkilökunta ja positiivinen asenne.”
”Että tällainen paikka ylipäätään on! Olisin aika hukassa ilman tätä paikkaa! Kiitos, että jaksatte pitää tällaista ja auttaa!”
”Nuorella on usein olo, ettei tiedä mitä tehdä, jos haluaa esim. töihin. Voi olla rentoutuneimmin, kun tietää, että on joku joka tietää ja osaa auttaa."
"Minusta tämä paikka on paras.”Pietilä haastatteli graduaan varten 12 nuorta kolmelta eri paikkakunnalta. Otanta ei ole laaja, joten pitkälle johtavia päätelmiä tutkimuksesta ei voi tehdä. Toisaalta NuortenTurun tieto- ja neuvontapalveluiden palaute korreloi hyvin Pietilän aineiston kanssa. Uskallankin väittää, että tulokset olisivat samansuuntaisia myös muilla paikkakunnilla, joissa tieto- ja neuvontapalvelut toimivat. Pietilän gradun ja palautteiden perusteella voidaan todeta, että nuorissa on valtava kyky ja ennen kaikkea halu omien ongelmien ratkaisuun. Rinnalle kaivataan kannustusta, rohkaisua ja luotettavaa tietoa.
Pietilän pro gardu -tutkielma on luettavissa täällä.
Ainomaija Rajoo
kirjoittaja työskentelee projektityöntekijänä Turun Ohjaamossa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti