Mediassa ja
poliittisissa keskusteluissa nuorisotyöttömyys puhuttaa. Erityisen
huolestuneita ollaan nuorten eli alle 25-vuotiaiden miesten työttömyydestä ja
syrjäytymisvaarasta. Keskittyminen tietyn ikäpolven ja sukupuolen ongelmiin
saattaa pahimmassa tapauksessa häivyttää muut ryhmät keskusteluista ja
vahvistaa sukupuolittuneita stereotypioita. Naistenpäivän kunniaksi seuraavassa
pohditaankin nuorten naisten asemaa työvoimapoliittisissa keskusteluissa.
”Kyllä nuoret naiset
pärjäävät!”
Yhteiskunnassamme elää vahvana ajatus tunnollisista nuorista
naisista, joiden pärjäämisestä ei tarvitse kantaa huolta. Tätä vahvistaa nuorisotyöttömyydestä
käytävä keskustelu, joka pyörii yhä useammin nuorten miesten ympärillä.
Tyypillinen aihe on huoli nuorten miesten koulutustason laskusta ja
työttömyyden kasvusta sekä näistä seuraavasta syrjäytymisvaarasta. Älkää
ymmärtäkö väärin. Nuorten miesten syrjäytymisvaaraa ei tule väheksyä.
Syrjäytyneisyyden yksi määritelmä kun on, ettei nuorella ole peruskoulun
jälkeistä koulutusta ja tässä sukupuolten välillä on selkeä ero: 30-vuotiaista
miehistä joka viides ja naisista joka kymmenes on vailla peruskoulun jälkeistä
tutkintoa.
Ongelmana kuitenkin on, että keskustelu nuorten miesten
haasteista häivyttää naiset työvoimapoliittisesta keskustelusta.
Keskustelukulttuurin typistyminen tarinaksi syrjäytyneistä miehistä vahvistaa
paitsi olettamusta naisten pärjäämisestä, niin pakottaa myös nuoret miehet
ahtaaseen syrjäytyneen nuoren muottiin. Tällaiset sukupuolittuneet diskurssit
ovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta haitallisia. Ne estävät nuorta toteuttamasta
itseään sukupuoleen liitettyjen olettamien ulkopuolella ja rajoittavat yhteiskuntamme
moniäänisyyttä. Pahimmassa tapauksessa nuoren tarvitsemaan apua ei tunnisteta
stereotypioiden takaa.
Nuorisotyöttömyyden ympärillä käytävien keskusteluiden
typistyminen oli myös syynä, miksi Varsinais-Suomessa aloitettiin vuonna 2015 Omasi-hanke. Hankkeen tavoitteena on
nostaa nuorten naisten näkökulma mukaan työvoimapolitiikkaan. Hanke järjestää
alle 30-vuotiaille erityisryhmiin kuuluville naisille tulevaisuustyöpajoja,
joissa vahvistetaan naisten tulevaisuuskäsityksiä. Samalla hanke purkaa nuoriin naisiin kohdistuneita
ennakkoluuloja ja kannustaa naisia ylittämään raja-aitoja. Tällaisia ovat
esimerkiksi koulutusvalintojen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus. Tämä
tarkoittaa sitä, että tyypillinen nuori nainen suuntaa Suomessa opiskelemaan ja
töihin naisvoittoisille aloille kuten sosiaali- ja terveys- sekä
palvelusektorille. Miehet taas valitsevat naisia herkemmin teollisuus- ja
teknologia-alan.
Se, että nuori suuntaa opiskelemaan sukupuolelleen
tyypillistä alaa, ei ole automaattisesti väärin. Ongelmallista kuitenkin on,
jos nuori ei itse tunnista valintojensa taustalla olevia kulttuurillisia,
sosiaalisia ja rakenteellisia syitä. Tällöin on mahdollista, että nuori ei
uskalla havitella ammatillisia unelmiaan tai pahimmassa tapauksessa ei saa
aikuisen tukea tavoitteittensa toteuttamiseen. Samalla eri alat kärsivät, kun
ne eivät saa mahdollisimman eritavoin ajattelevia ja erilaista osaamista
omaavia tekijöitä.
Tämän vuoksi olisikin tärkeää poistaa sukupuolittuneita
käsityksiä ja niitä tukevia rakenteita. Yksi askel on aloittaa sukupuolinormipurkutalkoot,
joita jokainen voi tahollaan toteuttaa. Varsinais-Suomen alueella on avautunut
myös oiva mahdollisuus vaikuttaa koulutusvalintojen ja työmarkkinoiden
sukupuolittuneisuuteen: tällä hetkellä Turun seudulla miesvoittoisten
teollisuusalojen työvoiman tarve kasvaa. Samalla käydään keskustelua
teknistenalojen koulutuksen lisäämisestä. Sukupuolten tasa-arvon kannalta
keskusteluihin olisi saatava mukaan näkökulma, joka kannustaa nuoria naisia
hakeutumaan näille aloille opiskelemaan ja töihin. Näin saadaan purettua sukupuolittuneita
käsityksiä ja sitä kautta edistettyä tasa-arvoa.
NEET-luvut
työttömyysastetta parempi indikaattori
Palataan takaisin alussa mainittuun nuorisotyöttömyyteen. Tilastokeskus
julkaisi viime kuussa tuoreimmat
työttömyysluvut. Julkaisun pohjalta mediassa nähtiin otsikoita kuten ”Nuorten
työttömyys kasvoi vuoden takaisesta” ja ”Nuorten
työttömyys kasvoi – lähes joka neljäs työttömänä 15–24-vuotiaista”.
Vastaavat otsikot ovat harhaanjohtavia, sillä työttömyysaste soveltuu huonosti
kuvaamaan nuorisotyöttömyyttä. Tämä johtuu opiskelijoiden suuresta osuudesta. Tilastokeskuksen
tilastoima työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta. Toisin kuin
aikuisten, nuorten kohdalla tämä ei tarkoita suuren opiskelijaosuuden vuoksi samaa
kuin ikäpolven suuruus. Eli kun uusimpien lukujen kohdalla alle 25-vuotiaiden
työttömyysaste on 23,5 %, on 10–11 % lähempänä todellisuutta.
Työttömyysastetta parempi tunnusluku nuorisotyöttömyyden
tarkasteluun on niin sanottu NEET-luku. NEET eli Not in Employment, Education
or Training kuvastaa nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työn ulkopuolella.
Tällaisia ovat esimerkiksi opiskelun tai varusmiespalvelun aloittamista
odottavat nuoret. Vuonna 2016 heitä oli 15–24-vuotiasta miehistä
Tilastokeskuksen mukaan 10,1 %:a, samanikäisiä naisia 9,1 %:a.
NEET-lukuja katsomalla nuorisotyöttömyydestä piirtyy sukupuolten
kannalta tasainen kuva, mikä herättääkin kysymyksen, miksi nuoret miehet saavat
keskusteluissa enemmän tilaan. Toisaalta tulee muistaa, etteivät NEET-luvut
kerro nuorten koulutusasteesta ja sitä kautta syrjäytymisvaarasta. Pelkällä
olankohautuksella ei naisten ja miesten lähes yhtä suuria NEET-lukuja voi kuitenkaan
ohittaa. Tilastot osoittavat, että NEET-status on yhteydessä lisääntyneeseen
toimeentulotuen tarpeeseen, mielenterveyden ongelmiin, rikollisuuteen,
teiniraskauksiin sekä perusasteen koulutuksen varaan jäämiseen – sukupuoleen
katsomatta.
NEET-lukujen lisäksi työvoimapoliittisissa keskusteluissa
varjoon ovat jääneet ulkomaalaistaustaiset nuoret, erityisesti naiset. Ero
25–29-vuotiaiden ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten
työllisyysasteessa on yli 20 prosenttiyksikköä (51 % vs. 74 %).
Ero liittyy pitkälti ulkomaalaistaustaisten nuorten naisten varhaiseen
perheellistymiseen. Aikainen lastenhankinta siirtää näiden naisten
kouluttautumista, mikä hankaloittaa myöhempää työllistymistä.
Maahanmuuttajataustaiset naiset ansaitsisivat oman
kirjoituksensa, mutta jo lyhyesti voi todeta, että heidät
työmarkkina-asemastaan tulisi keskustella enemmän. Olisikin aika kääntää katseet
pintapuolisista nuortentyöttömyysasteen tarkasteluun keskittyvistä uutisista
NEET-lukuihin sekä maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Näin syrjäytymisvaarassa
olevien nuorten miesten lisäksi huomioitaisiin myös naiset ja vähemmistöt. Tämä
toisi nuorisotyöttömyydestä käytävään keskusteluun tervetullutta moniäänisyyttä,
joka takaisi nuorten tasa-arvoisemman kohtelun suupuoleen tai etniseen
keskusteluun katsomatta. Samalla purettaisiin kaikille vahingollisia
sukupuolittuneita käsityksiä ja rakenteita.
Kirjoitusta varten on
haastateltu Omasi-hankkeen projektipäällikköä Nina Pietikäistä sekä tutkija Hanna Sutelaa Tilastokeskuksesta.
Nuorisobarometri 2017:
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa
vuonna 2014: http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf
Ainomaija Rajoo
kirjoittaja työskentelee projektityöntekijänä Ohjaamossa
Lisätietoa aiheesta:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut:
Tilastokeskuksen verkkosivut:
Naiset ja miehet Suomessa 2016:
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_namisu_201600_2016_16132_net_p4.pdf
Nuorisobarometri 2017:
Omasi-hankkeen verkkosivut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti