NUORISTA KÄYTÄVÄN TYÖVOIMAPOLIITTISEN KESKUSTELUN PITÄÄ OLLA MUUTAKIN KUIN SYRJÄYTYNEITÄ MIEHIÄ

Mediassa ja poliittisissa keskusteluissa nuorisotyöttömyys puhuttaa. Erityisen huolestuneita ollaan nuorten eli alle 25-vuotiaiden miesten työttömyydestä ja syrjäytymisvaarasta. Keskittyminen tietyn ikäpolven ja sukupuolen ongelmiin saattaa pahimmassa tapauksessa häivyttää muut ryhmät keskusteluista ja vahvistaa sukupuolittuneita stereotypioita. Naistenpäivän kunniaksi seuraavassa pohditaankin nuorten naisten asemaa työvoimapoliittisissa keskusteluissa.

”Kyllä nuoret naiset pärjäävät!”

Yhteiskunnassamme elää vahvana ajatus tunnollisista nuorista naisista, joiden pärjäämisestä ei tarvitse kantaa huolta. Tätä vahvistaa nuorisotyöttömyydestä käytävä keskustelu, joka pyörii yhä useammin nuorten miesten ympärillä. Tyypillinen aihe on huoli nuorten miesten koulutustason laskusta ja työttömyyden kasvusta sekä näistä seuraavasta syrjäytymisvaarasta. Älkää ymmärtäkö väärin. Nuorten miesten syrjäytymisvaaraa ei tule väheksyä. Syrjäytyneisyyden yksi määritelmä kun on, ettei nuorella ole peruskoulun jälkeistä koulutusta ja tässä sukupuolten välillä on selkeä ero: 30-vuotiaista miehistä joka viides ja naisista joka kymmenes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Ongelmana kuitenkin on, että keskustelu nuorten miesten haasteista häivyttää naiset työvoimapoliittisesta keskustelusta. Keskustelukulttuurin typistyminen tarinaksi syrjäytyneistä miehistä vahvistaa paitsi olettamusta naisten pärjäämisestä, niin pakottaa myös nuoret miehet ahtaaseen syrjäytyneen nuoren muottiin. Tällaiset sukupuolittuneet diskurssit ovat sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta haitallisia. Ne estävät nuorta toteuttamasta itseään sukupuoleen liitettyjen olettamien ulkopuolella ja rajoittavat yhteiskuntamme moniäänisyyttä. Pahimmassa tapauksessa nuoren tarvitsemaan apua ei tunnisteta stereotypioiden takaa.

Nuorisotyöttömyyden ympärillä käytävien keskusteluiden typistyminen oli myös syynä, miksi Varsinais-Suomessa aloitettiin vuonna 2015 Omasi-hanke. Hankkeen tavoitteena on nostaa nuorten naisten näkökulma mukaan työvoimapolitiikkaan. Hanke järjestää alle 30-vuotiaille erityisryhmiin kuuluville naisille tulevaisuustyöpajoja, joissa vahvistetaan naisten tulevaisuuskäsityksiä.  Samalla hanke purkaa nuoriin naisiin kohdistuneita ennakkoluuloja ja kannustaa naisia ylittämään raja-aitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutusvalintojen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että tyypillinen nuori nainen suuntaa Suomessa opiskelemaan ja töihin naisvoittoisille aloille kuten sosiaali- ja terveys- sekä palvelusektorille. Miehet taas valitsevat naisia herkemmin teollisuus- ja teknologia-alan. 

Se, että nuori suuntaa opiskelemaan sukupuolelleen tyypillistä alaa, ei ole automaattisesti väärin. Ongelmallista kuitenkin on, jos nuori ei itse tunnista valintojensa taustalla olevia kulttuurillisia, sosiaalisia ja rakenteellisia syitä. Tällöin on mahdollista, että nuori ei uskalla havitella ammatillisia unelmiaan tai pahimmassa tapauksessa ei saa aikuisen tukea tavoitteittensa toteuttamiseen. Samalla eri alat kärsivät, kun ne eivät saa mahdollisimman eritavoin ajattelevia ja erilaista osaamista omaavia tekijöitä. 

Tämän vuoksi olisikin tärkeää poistaa sukupuolittuneita käsityksiä ja niitä tukevia rakenteita. Yksi askel on aloittaa sukupuolinormipurkutalkoot, joita jokainen voi tahollaan toteuttaa. Varsinais-Suomen alueella on avautunut myös oiva mahdollisuus vaikuttaa koulutusvalintojen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuteen: tällä hetkellä Turun seudulla miesvoittoisten teollisuusalojen työvoiman tarve kasvaa. Samalla käydään keskustelua teknistenalojen koulutuksen lisäämisestä. Sukupuolten tasa-arvon kannalta keskusteluihin olisi saatava mukaan näkökulma, joka kannustaa nuoria naisia hakeutumaan näille aloille opiskelemaan ja töihin. Näin saadaan purettua sukupuolittuneita käsityksiä ja sitä kautta edistettyä tasa-arvoa.

NEET-luvut työttömyysastetta parempi indikaattori

Palataan takaisin alussa mainittuun nuorisotyöttömyyteen. Tilastokeskus julkaisi viime kuussa tuoreimmat työttömyysluvut. Julkaisun pohjalta mediassa nähtiin otsikoita kuten ”Nuorten työttömyys kasvoi vuoden takaisesta” ja ”Nuorten työttömyys kasvoi – lähes joka neljäs työttömänä 15–24-vuotiaista”. Vastaavat otsikot ovat harhaanjohtavia, sillä työttömyysaste soveltuu huonosti kuvaamaan nuorisotyöttömyyttä. Tämä johtuu opiskelijoiden suuresta osuudesta. Tilastokeskuksen tilastoima työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta. Toisin kuin aikuisten, nuorten kohdalla tämä ei tarkoita suuren opiskelijaosuuden vuoksi samaa kuin ikäpolven suuruus. Eli kun uusimpien lukujen kohdalla alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on 23,5 %, on 10–11 % lähempänä todellisuutta.

Työttömyysastetta parempi tunnusluku nuorisotyöttömyyden tarkasteluun on niin sanottu NEET-luku. NEET eli Not in Employment, Education or Training kuvastaa nuoria, jotka ovat koulutuksen ja työn ulkopuolella. Tällaisia ovat esimerkiksi opiskelun tai varusmiespalvelun aloittamista odottavat nuoret. Vuonna 2016 heitä oli 15­–24-vuotiasta miehistä Tilastokeskuksen mukaan 10,1 %:a, samanikäisiä naisia 9,1 %:a.  

NEET-lukuja katsomalla nuorisotyöttömyydestä piirtyy sukupuolten kannalta tasainen kuva, mikä herättääkin kysymyksen, miksi nuoret miehet saavat keskusteluissa enemmän tilaan. Toisaalta tulee muistaa, etteivät NEET-luvut kerro nuorten koulutusasteesta ja sitä kautta syrjäytymisvaarasta. Pelkällä olankohautuksella ei naisten ja miesten lähes yhtä suuria NEET-lukuja voi kuitenkaan ohittaa. Tilastot osoittavat, että NEET-status on yhteydessä lisääntyneeseen toimeentulotuen tarpeeseen, mielenterveyden ongelmiin, rikollisuuteen, teini­raskauksiin sekä perusasteen koulutuksen varaan jäämiseen – sukupuoleen katsomatta.

NEET-lukujen lisäksi työvoimapoliittisissa keskusteluissa varjoon ovat jääneet ulkomaalaistaustaiset nuoret, erityisesti naiset. Ero 25–29-vuotiaiden ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten työllisyysasteessa on yli 20 prosenttiyksikköä (51 % vs. 74 %). Ero liittyy pitkälti ulkomaalaistaustaisten nuorten naisten varhaiseen perheellistymiseen. Aikainen lastenhankinta siirtää näiden naisten kouluttautumista, mikä hankaloittaa myöhempää työllistymistä.

Maahanmuuttajataustaiset naiset ansaitsisivat oman kirjoituksensa, mutta jo lyhyesti voi todeta, että heidät työmarkkina-asemastaan tulisi keskustella enemmän. Olisikin aika kääntää katseet pintapuolisista nuortentyöttömyysasteen tarkasteluun keskittyvistä uutisista NEET-lukuihin sekä maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Näin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten lisäksi huomioitaisiin myös naiset ja vähemmistöt. Tämä toisi nuorisotyöttömyydestä käytävään keskusteluun tervetullutta moniäänisyyttä, joka takaisi nuorten tasa-arvoisemman kohtelun suupuoleen tai etniseen keskusteluun katsomatta. Samalla purettaisiin kaikille vahingollisia sukupuolittuneita käsityksiä ja rakenteita.

Kirjoitusta varten on haastateltu Omasi-hankkeen projektipäällikköä Nina Pietikäistä sekä  tutkija Hanna Sutelaa Tilastokeskuksesta. 

Ainomaija Rajoo

kirjoittaja työskentelee projektityöntekijänä Ohjaamossa

Lisätietoa aiheesta:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut:

https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo

Tilastokeskuksen verkkosivut:

https://www.stat.fi/

Naiset ja miehet Suomessa 2016:

http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_namisu_201600_2016_16132_net_p4.pdf

Nuorisobarometri 2017:

https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2016/

Omasi-hankkeen verkkosivut

https://omasi-hanke.fi/tietoja/

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa vuonna 2014: http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf